Osasto Sisulle muistomerkki Lapualle 29.11.2026
1.11.2026
TALVISODAN KANSAINVÄLISTEN VAPAAEHTOISTEN MUISTOMERKKI LAPUALLE
Lapualla paljastetaan sunnuntaina 29. marraskuuta muistomerkki, joka on omistettu talvisodan kansainvälisille vapaaehtoisille ja erityisesti Lapualla tammi–maaliskuussa 1940 koulutetun Osasto Sisun riveissä palvelleille ulkomaisille sotilaille.
Talvisodan aikana 1939–1940 tuhannet ulkomaiset vapaaehtoiset saapuivat Suomeen ilmoittautuen palvelukseen ja ollen valmiina taistelemaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Tammikuussa 1940 Lapualle perustettiin Osasto Sisu, jonka tehtävänä oli vastaanottaa ja kouluttaa Suomen talvisiin olosuhteisiin Pohjoismaiden ulkopuolelta saapuvia vapaaehtoisia sotilaita. Osasto oli suoraan Päämajan kotijoukkojen esikunnan alainen. Lapuan suojeluskunta ja lotat toimivat joukon ylläpitävän huollon tehtävissä. Talvisodan päättyessä Suomen armeijan palvelukseen oli ilmoittautunut virallisen tilaston mukaan kaikkiaan noin 11 660 ulkomaalaista. Merkittävin osa joukosta, joka ehti myös taistelutehtäviin, olivat ruotsalaiset vapaaehtoiset. Heitä oli yli kahdeksantuhatta miestä.
Osasto Sisun, joka koostui yli kahdestakymmenestä kansallisuudesta, vahvuus oli talvisodan päättyessä noin seitsemisen sataa, heistä unkarilaisia vajaa kolme ja puoli sataa, englantilaisia puolisentoista sataa ja virolaisia satakunta. Talvisota kuitenkin päättyi 13. maaliskuuta 1940 ennen kuin Lapualla koulutetut joukot ehdittiin lähettää rintamalle.
Muistomerkin käytännön suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta sekä kustannuksista on vastannut Lapuan kaupunki sekä Lapuan Reserviupseerikerho ry. Aloitteen muistomerkin pystyttämiseksi teki sotakamreeri Antti-Jussi Räihä. Muistomerkin perustana on vanhan lapualaisen kilometripylvään aluskivi. Sen päällä oleva panssariestekivi on peräisin Salpalinjalta. Kivet yhdistävät vertauskuvallisesti vapaaehtoisten pitkän matkan Lapualle ja Suomen puolustamisen. Teos sijoittuu Jokilaakson matkailupuutarhaan yhteistyössä Lapuan kaupungin viheraluepalveluiden kanssa.
SISU 1940-muistomerkin juuret ulottuvat 1980-luvulle. Tuolloin muutamat Suomessa vapaaehtoisina talvisotaan saapuneet unkarilaiset ottivat yhteyttä A-J Räihään Talvisodan muistomitaliin liittyneessä asiassa. Yhteys säilyi vuosikymmenten ajan, ja Unkarin itsenäistyttyä osa näistä sodan seurauksena maansa jättäneistä patriooteista palasi kotimaahansa. Heidän kauttaan syntyi myös esitys Räihän kutsumisesta unkarilaisen Vitéz-sotilasritarikunnan jäseneksi. Ritarikunta on perustettu Unkarin kuningaskunnan aikana 1920. Vitéz Suomen yksikkö on osa Skandinavian Osastoa. Ritarikunnan päämiehenä - kapteeni-kenraalina - toimii HKKK - Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen korkeutensa, Itävallan arkkiherttua ja Unkarin prinssi Josef Karl von Habsburg-Lothringen. Unkarilaisille on aina ollut tärkeää muistaa heimoveljiään hädän hetkellä auttanutta Suomea. Muistomerkkihanke jatkaa tätä yhteyttä ja vaalii talvisodan kansainvälisten vapaaehtoisten muistoa.
Tilaisuuteen kutsuvieraina osallistuvat Vitézin Suomen osaston komentajakapteeni Juhani Meilahti ja kansainvälisten asioiden luutnantti Pekka Lehtiö laskevat muistomerkille kapteeni-kenraali von Habsburg-Lothringenin puolesta muistoseppeleen Suomen ja Unkarin lipun värisin nauhoin.